torstai 17. joulukuuta 2015

Luukku #17: Meidän normaali jouluaatto

Meidän tavallinen jouluaatto alkaa aamulla kun herätään kotona perheen kanssa rauhassa ilman kiirettä mutta kuitenkin sen verran aikasin, ettei päivä mene heti kättelyssä ohi. Laitetaan telkkarista pyörimään ne ihanat, jouluiset lastenohjelmat ja samalla sytytetään joulukuusen kynttilät. Syön aamupalaksi riisipuuroa jonka äti on aamulla keittänyt ja ripottelen päälle sokeria ja kanelia tai luumusoppaa. Koputtelen heti alkuun puuron läpi ettei mun lautasella ole mantelia, jota en kylläkään muistaakseni ikinä ole saanut. Inhottaisi vaan syödä epätietoisuudessa, joten varmistus on paikallaan. 

Aamupalan jälkeen menen maha täynnä sohvalle nauttimaan ohjelmatarjonnasta joka loppuu Lumiukkoon. Sen jälkeen joulurauhanjulistus on joka vuonna katsottava, tai äitin ja iskän on. Laitetaan sauna päälle kun samalla hipsitään oman huoneen ja joulukuusen väliä vieden paketteja sen alle. Niin jännää nähdä millasia paketteja sinne tulee ja niistä joulufiilis kasvaa entisestään. On myös ihana päästä tuomaan omat, vaivalla paketoidut lahjat julkisuuteen.

Kun sauna on lämmin, on vuorossa tottakai perinteinen joulusauna. Valoja ei tällä kertaa tarvita koska ikkunasta tulee kivasti valoa suihkutilaan kun on vasta päivä. Saunan jälkeen suihkunraikkaana puen yöpuvun tilalle jotain mukavaa mutta vähän hienompaa sekä teen normaalin meikin. 

Seuraavaksi on vuorossa ruoanlaittoa, joka käytännössä tarkoittaa laatikoiden tyrkkäämistä uuniin kun mummo on taas ne meille valmiiksi tehnyt. Pöytä katetaan hienommin kuin yleensä ja istun katselemaan telkkarista jouluelokuvaa joka sieltä sattuu tulemaan. Sosiaalinen media on myös hyvä päivittää kaikkien muiden tavoin, ja jouluntoivotukset lähtee montaa kautta eteenpäin.

Maha kurnii jo niin mahtavasti että pikkuhiljaa olisi hyvä saada ruokaa, joka onkin juuri valmis. Vesi nousee kielelle kun laatikoita ja kinkkua edes vilkaisee ja otan lautaselle kaikkia laatikoita maistettavaksi sekä muutaman siivun kinkkua rosollia unohtamatta. Ruoka on hyvää kuten jokaisena vuonna ja haen porkkana- ja perunalaatikkoa vähän lisää. Jutellaan niitä näitä ruokapöydän ääressä jonkun aikaa vielä senkin jälkeen kun lautaset ovat tyhjentyneet.

Maha täynnä on taas hyvä rojahtaa sohvalle, kun hetken päästä on kahvittelun vuoro. Kahvin lisäksi tarjolla on mm. joulutorttuja, pipareita ja suklaata joita napostellaan pitkin iltaa. Kello alkaa näyttää kuutta tai seitsemää ja olisi lahjojen jaon vuoro. Kaikki lahjat löytää omistajien luokse ja sitten alkaa niiden avaaminen. Lahjapaperin hillitön repiminen on muuttunut vuosien aikana maltillisemmaksi ja lahjoja säästelee jottei niiden avaaminen loppuisi. Samalla katsellaan mitä kukakin paketeistaan avaa ja huomataan, että kaikki hankinnat oli hyviä ja sopivia. Saan lahjaksi kivoja juttuja vaikka mitään ihmeellisempää en toivonutkaan. Kyllä muut tietää mitä toivoo vaikka sitä ei itse tarkasti tiedäkään!

Loppuilta menee uusiin juttuihin tutustuessa ja niitä testaillessa. Lahjoista on pakko tietysti laittaa kuvia kavereille mitä sitä tuli saatua samalla jonkun leffan pyöriessä TV:ssä. Väsy alkaa painaa niin paljon että on pakko käydä nukkumaan, onneksi aatto oli taas onnistunut!

2 kommenttia: